Marko Mäkelän koulutus 27.12.2016

Agilitykouluttaja Marko Mäkelä saapui jo toistamiseen kouluttamaan ATT:n hallille 27. joulukuuta.

Marko kuvaa koulutustapaansa kotisivuillaan: ”Kouluttaessa minulle on tärkeää, että se on niin koiralle kuin omistajallekin hauskaa. Kiinnitän paljon huomiota koiran palkitsemiseen ja siihen, että koira onnistuessaan todella tuntee sillä hetkellä olevansa maailman paras koira.” Eipä siis ihme, että Markon koulutukset ovat olleet hyvin suosittuja ja paikat vietiin tälläkin kertaa käsistä.

Omaa vuoroa odottelemassa Kuva: Kaisa Saarinen

Paikan onnistui saamaan 11 nopeinta seuran jäsentä koirineen, joista kolme napattiin kertomaan omia kokemuksiaan.

”Markolla on ihanan rento tapa suhtautua kouluttamiseen ja eläytyy jokaisen koirakon treeniin, iloitsee mukana niistäkin pienistäkin onnistumisista. Itse olin koulutuksessa kahdella koiralla; kääpiösnautseri Wilman, joka kisaa mini2-luokassa sekä bordercollie Windyn kanssa, joka on maximölli. Kummankin koiran kanssa saatiin uusia juttuja. Wilman kanssa tehtiin varmaan ekaa kertaa ikinä pätkissä koko 39 esteen rata, jossa oli mahdollisuus ohjata erilailla eri kohtia. Windylle opetettiin muutamia tekniikoita ja Windyssä näkyi se, ettei oltu 1-2 viikkoon käyty treenaamassa, joten kierrokset nousi vähän korkealle.

Meillä ollut haasteena nyt loppuvuonna ohjaajan liikkumisen parantuminen ja pitäisi oppia hyödyntämään sitä. Marko on osaltaan auttanut tässä ja antanut esim. Wilman kanssa tosi kivoja uusia onnistuneita ohjauksia ja mulle uutta ajattelua. Windylle rata oli ehkä inan liian haasteellinen, mutta hyvin sekin tsemppasi. Tykkäsin kovasti Markon tavasta suhtautua koirakkoon, oli koirakko sitten uusi tai vanha tuttavuus. Myöskin oli kivaa, että rata käytiin yhdessä läpi ja pohdittiin miten eri koiria kannattais ohjata. Porukassa oli hyvä henki ja uskoisin, että kaikilla oli kivaa."

          Meri, bordercollie ja kääpiösnautseri

Wilma vauhdissa Kuva: Tiina Jaakkola

”Osallistuin Markon koulutukseen juuri 2-luokkaan nousseen koirani kanssa. Toivoin, että rata sisältäisi kohtia, joihin olisi ennaltasuunniteltuja ohjauksia, jotta tulisi haastettua itseä kokeilemaan ei ehkä niin tuttuja juttuja. Kimuranttia rataa suoritettiin meille sopivissa pätkissä ja muutama meille haastava juttu saatiin onnistumaan kivasti. Välillä tekee kovin hyvää osallistua ulkopuolisen kouluttajan kurssille, jotta tulee haastettua itseä hieman epämukavuusalueelle. Markon koulutus on mainiosti huumorilla höystettyä ja taatusti hyvän mielen koulutusta!”

          Emma, espanjanvesikoira

”Joulun jälkeinen elämä alkoi minun kohdallani mitä parhaalla tavalla: Pääsin mukaan nuoremman koirani kanssa Marko Mäkelän koulutukseen ATT:lle. Joulun pyhien jälkeen jouduin ensin kinkkuähkyssäni jäämään ylitöihin (kuinkas muutenkaan) ja kotiin päästyäni pitikin jo lähteä kohti hallia.

Suurimmat huolenaiheeni olivat alusta asti, miten selviän a) juoksemisesta –jouluruuat! b) haastavan näköisestä, piitkästä radasta juuri tauolta tulleen nuoren koirani kanssa. Molemmat huolenaiheet osoittautuivat kuitenkin turhiksi, koska liikettä riitti jo ihan senkin takia, että ulkona oli kirpakka pakkanen – oli siis aivan pakko pistää tossua toisen eteen jo alkuverryttelyssä normaalia nopeammin, jottei kylmä korjaa. Myöskään Markon tekemä rata kaikkine kiemuroineen ei ollutkaan ollenkaan niin hankala kuin se mielestäni paperilla näytti. Saimme ensin rauhassa tutustua rataan, jonka ratapiirros oli meille lähetetty jo edellisenä päivänä ja itsellä se olikin printattuna ja suunniteltuna mukana. Tämän jälkeen kävimme yhdessä läpi rataa ja Marko kertoi, mitä missäkin kohtaa ehkä voisi olla parasta tehdä ja mitkä olivat järkeviä vaihtoehtoja. Ryhmämme ohjaajista irtosi mukavasti kysymyksiä monistakin kohdista ja Marko kyllä erittäin hyvin osasi kertoa, miksi ja mitä missäkin kohtaa saattaisi olla mahdollista tehdä, tietenkin koirasta riippuen. Itse pidin tästä kouluttajasta erityisesti, koska hän ei suoraan naulannut päähämme omia mieltymyksiään eikä selkeästi ollut sitä mieltä, että kaikki koirat vain samaan muottiin ja näillä mennään – muita vaihtoehtoja ei ole!

Illan teemana tuntui olevan vippaus, jota monen muun lailla halusin koittaa. Voi sitä onnen tunnetta, kun se onnistuikin heti ensi yrittämällä, vaikken sitä juuri ole tämän koiran kanssa tehnyt! Viimeksi eilen, viikon päästä koulutuksesta siis, tuli muistikuviini vippaukset, joita koirani kanssa onnistuin tekemään treeneissä. Tästä niin tulee Koirani ja Minun yhteinen ajansäästämiskeino radoille, kunhan saan sitä vähän lisää treenattua vielä.

Kaiken kaikkiaan treeni-ilta oli agilityn näkökulmasta nopeatempoinen, opettavainen, mukavuusalueen ulkopuolelle ohjaava kokonaisuus, josta ei puuttunut ahaa-elämyksiä. Meille sopiva treeni, johon osallistuisin milloin vaan uudestaan mikäli Marko saadaan vielä joskus houkuteltua Turun suuntaan.”

          Kaisa, villakoira

Kuva: Tiina Jaakkola

Tekstin koosti Johanna Suuronen